Vanhusten viesti -pitäkää huolta Aino Kanniainen

Vaalityössä kohtaan paljon ihmisiä kuten myös mielenterveystyössäni, josta olen nyt vaalivapaalla.

Tilaisuuksiin tulee monenlaisissa elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Pidän tärkeänä ihmisen kohtaamista ja kuuntelemista. Jotta jokaiselle kohtaamalleni ihmiselle, joka haluaa pysähtyä keskustelemaan, jäisi myönteinen muistijälki. Kumpi kohtaamisessa lopulta on antaja ja saaja? Molemmat.

Eilen kävin koskettavan keskustelun erään 80- vuotiaan rouvan kanssa, jonka huolena oli, miten hän saa apua, mikäli joutuu toisten avun varaan. Käykö kotona yksi antamassa lääkkeet ja toinen siivoamassa, mutta kukaan ei hae sitä maitopurkkia lähikaupassa "koska ei kuulu tehtävänkuvaan". Toisessa tilaisuudessa vanhempi herrasmies vetosi ”pitäkää vanhusten asioista huolta”. Vakava viesti, mihin suuntaan palvelujen ulkoistaminen ja eriyttäminen voi johtaa.

Elämme tehokkuuden ja talouden yhteiskunnassa. Asiat mitataan rahassa ja kustannuksina. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus syntymästä hamaan elämän viimeiseen hetkeen saakka – omine tunteineen ja tarpeineen. Ihmisellä on tarve tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Turvallisuuden tunne luo perustan kaikelle hyvinvoinnille. Päätettäessä vanhusten palveluista meidän tulee pitää mielessä nämä inhimillisen elämän lainalaisuudet. Jos palveluviidakossa vanhus kokee kuitenkin jäävänsä yksin ja pelkää selviytymisensä puolesta, altistaa tämä turvattomuudelle ja psykosomaattisille vaivoille. Ahdistus, rintakivut ja epämääräiset kivut voivat juontaa turvattomuudesta. Halvin palvelu ei ole lopulta kuitenkaan se halvin, mikäli mukaan lasketaan ylimääräiset tutkimukset psykosomaattisista vaivoista.

Yhteiskunnan haasteissa on hyvä nostaa esille myös arvokeskustelua. Miten huolehdimme ikäluokasta, joka on luonut pohjan Suomen hyvinvoinnille?  Nyt on meidän aika huolehtia heistä, jotka huolehtivat kaiken niukkuuden ja työmäärän keskellä tämän päivän vastuussa olevien turvallisesta lapsuudesta. Monen harmaahapsisen vanhuksen kohdalla voi vain ihmetellä, mistä he elämäntyytyväisyytensä ovat ammentaneet. Työstä, tulevaisuudenuskosta ja yhteisöllisyydestä. Nämä asiat ovat yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä vielä tänäänkin.