Vappupuhe 1.5.2015

Share |

Perjantai 1.5.2015 klo 18.40 - Aino Kanniainen


 Vaalien tunnelmia

Olemme tulleet vaalikevään Vappuun. Eilen aamulla oli lunta maassa ja nyt paistaa aurinko. Monenlaista säätä ja tunnelmaa on mahtunut kevättalveen ja kevääseen. Niin kuin elämään yleensäkin.

Olen vilpittömän iloinen Varkaudesta kansanedustajaksi valitun Matti Semin (VAS) puolesta. Ilman hänen valintaansa Kuopion eteläinen osa olisi jäänyt kokonaan ilman oman seutukunnan edunvalvojaa. Onnea myös Kaisalle ja Mialle hyvästä vaalimenestyksestä. Arvostan jokaista, joka laittaa itsensä likoon demokratian ja yhteisten asioiden hoitamisen puolesta. Erityiskiitos myös kaikille Keskustaa äänestäneille. Teidän äänenne on vaikuttamassa tulevien hallitusneuvotteluiden suuntaan – siihen miten Suomi saadaan kuntoon.

Monet ovat kyselleet tunnelmiani vaalien jälkeen. Lienee aiheellista avata niitä tässäkin. Omalta osaltani tavoite jäi 389 äänen päähän. Lähellehän se meni. Jokainen ääni on luottamuksen osoitus. Vaalikampanjan jälkeinen päällimmäinen tunteeni on kiitollisuus. Sainhan ikimuistoisen elämänkokemuksen, jota en vaihtaisi pois. Paljon se vaati ja paljon enemmän se antoi. Kiitos myös teille, jotka olitte mukana tavalla tai toisella tekemässä työtä yhteisen tavoitteen eteen.

Me teimme tämän yhdessä. Koin, että en ollut omalla asialla vaan yhteisellä asialla.  Kiitos kuuluu kaikille. Tästä jatketaan eteenpäin.

Kollegan lähettämä viesti: ”Sinua tarvitaan näissäkin hommissa ja paljon…” – kuvaa mitalin toista puolta. Nyt on aikaa suunnata yritykseni kehittämiseen ja asiakastyöhöni, jossa näen ihmisten selviytymistä vaikeimmistakin tilanteista.

 Ymmärrän myös pettymyksen tunteita ja niillekin on annettava tilaa. Tottahan se on, että esim. Ylä- Savon saamaan viiteen kansanedustajaan verrattuna tämä Kuopion eteläisempi suunta jäi yhden kansanedustajan varaan.

Vaalipiiriuudistuksen arviointia

Olimme vaaleissa uudessa tilanteessa koeponnistaessamme Savo-Karjalan vaalipiirin toimivuutta. Kampanjassani en huomannut Ohtaansalmen sillan luomaa rajaa tai merkkejä mistään heimosodasta. Päinvastoin sain sydämellisen vastaanoton Pohjois-Karjalassa. Moni Pieksämäeltä, Heinävedeltä ja Joroisista harmittelivat, etteivät voineet äänestää tämän vaalipiirin puolelta itselleen lähempänä olevia ehdokkaita.

Tämä saa pohtimaan alueellisesti toimivia kokonaisuuksia. Vaalipiiriuudistuksessa on vielä hiottavaa. Maantieteellisen asemansa ja alueellisen yhteistyön näkökulmasta Joroinen ja Heinävesi kuuluvat luontevasti Savo-Karjalaan. Muistetaan kuitenkin, että kaikki 16 Savo-karjalan kansanedustajaa ovat koko vaalipiirin edustajia ja pidetään heihin aktiivisesti yhteyttä oman alueemme kehittämisen näkökulmasta. Parhaimmillaanhan tehty vaalipiiriuudistus vahvistaa Itä - Suomalaista edunvalvontaa.

Suomi tarvitsee ratkaisuja ja yhteen hiileen puhaltamisen taitoa

 Maa odottaa toimivan hallituksen muodostumista ja millaisin askelmerkein se lähtee ratkomaan talouteen, työllistymiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin liittyviä kysymyksiä. Mitä vaikeampi tilanne on, sen tärkeämpää on hyvä johtajuus ja taitoa sovittaa erilaisia intressejä rakentavalla tavalla yhteen.  Kuten työssäni näen ihmisten selviytymistä mustimmistakin hetkistä – asettamalla tavoite, pilkkomalla sen pienempiin saavutettavissa oleviin osiin, kokoamalla ympärille tukena olevia ihmisiä ja ennen kaikkea luomalla toivon näköalaa – tästä selvitään yhdessä – tämä sama pätee myös valtakunnan politiikan suuremmassa mittakaavassa.  Yhdessä tekemällä me tästäkin selvitään ja kaikista pidetään huolta.  Yhdessä olemme enemmän. Maa, jossa on yhteen hiileen puhaltamisen taitoa, selviytyy. Alue, jossa on yhteen hiileen puhaltamisen taitoa, menestyy.

Sipilän puolueille esittämät kysymykset konkreettisista keinoista uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi ovat tärkeitä niin koko Suomen kuin maakuntamme ja kuntamme elinvoimaisuudelle. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä sekä työntekijöille että työpaikkoja luoville yrityksille. Ei ole toista ilman toista.

Metsäteollisuus, kotimainen ruoka ja yrittäjyys

Miten uutta kasvua ja työtä sitten saadaan? Uusiutuvat luonnonvarat metsä ja ruoka – kun osaamme hyödyntää näiden antamia vahvuuksia, olemme jo pitkällä. Nämä ovat vahvuuksia, joiden entistä vahvempi hyödyntäminen tulevat luomaan uutta elinvoimaa tännekin.

Tälle seudulle toivoa luovat investointipäätökset - kuten mm. Varkauden kartonkikone ja puuelementtitehdas ja rakenteilla olevat Riikinnevan voimalaitos ja Leppävirran valmistunut monitoimihalli. Myönteisiä heijastevaikutuksia tulee myös Äänekosken biotuotetehtaasta. Kun nämä toteutuvat, metsille on käyttöä ja kysyntää.

Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?  Maataloustuottajat MTK järjesti viljelijöiden toimeentulon tiimoilta reiluuttamistempauksen - pyttipannua 30 sentillä.  Sen viljelijä saa pyttipannusta, viidenneksen kaupan myyntihinnasta. Eipä kuulosta reilulta.

Meidän on muistettava, että viljelijä luo työpaikkoja koko elintarvikeketjulle, kuljetukseen ym. aloille. Jokainen työpaikka on tärkeä kansantaloutemme jaloilleen nostamisessa. On Sinun ja minun etu, että valitsemme kaupasta kotimaisia tuotteita. Silloin eurot jäävät kiertämään kotimaahan.

Tarvitsemme entistä yrittäjämyönteisempää ilmapiiriä. Jokainen aloittava yritys on potentiaalinen suuryritys, joka ajan myötä tarjoaa työtä jopa kymmenille työntekijöille.

Työ ja yrittäjyys – on molempien etu, että on työtä, mitä tarjota ja vastaanottaa. Asioita on katsottava molempien näkökulmasta niin, että kaikki voittavat.  Olemme kaikki samassa veneessä, jossa jokainen on tärkeä.

Uusien työpaikkojen luomisesta puhuttaessa on tärkeää muistaa jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Omankin kunnan tasolla on nostettava päätöksenteossa esille yritysvaikutusten arviointi – esim. miten kilpailutukset pilkomme sellaisin osiin, että paikallisilla pienyrittäjilläkin on edes jonkinlaiset mahdollisuudet pärjätä. Aina ei tarvita odottaa valtakunnan päätöksiä vaan itsekin voimme vaikuttaa paikallisella tasolla.

Kestävä talousajattelu pohjautuu siis työn ja yrittäjyyden kannustavuuteen – siihen, että työn vastaanottaminen ja tarjoaminen on aina kannattavaa.

Kestävä talousajattelu tunnistaa myös inhimilliset lainalaisuudet

Ihminen tarvitsee suojaa ja hoitoa erityisesti elämän alussa ja loppuvaiheessa. Ja usein myös siinä välissä. Siksipä myös Sote- uudistuksen valmistelu tulee tehdä huolella. Sehän on näyttäytynyt lähinnä rakenteiden ja rahoitusmallin hakemisena. Tavoitellut säästöt ja palveluiden turvaaminen edellyttävät Sote- palveluiden sisältöjen syvempää ymmärtämistä. haluan herätellä keskustelua Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistämisestä ja ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn vahvistamisesta. Näin asiakkaat saavat nopeammin apua, vältytään eri tahoilla tehtävältä osittain päällekkäiseltä työltä sekä väliinputoamisilta esim. lastensuojelun, nuorten syrjäytymiskehityksen, monien fyysisten sairauksien ym. kohdalla.

Yhteinen Suomi ja Leppävirta

Vastakkainasetteluista ja ennakkoluuloista on päästävä rakentavaan yhteistyöhön. Vaalien jälkeen nousseeseen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille rajaa piirtävään kuplakeskusteluun voi todeta, että ei ole sinun tai minun Suomea tai Leppävirtaa, vaan on meidän Suomi ja meidän Leppävirta. Siinä jokainen voi tehdä oman tärkeän osansa yhteisen hyvän eteen.

Yleiseen ilmapiiriin voimme jokainen osaltamme vaikuttaa. Rohkaistaan ja tuetaan toisiamme niin henkilökohtaisissa tilanteissa kuin kotiseutumme kehittämisessä. Onhan onnistuminen pienten saavutusten summa toistettuna päivästä päivään.

Toivotan Sinulle hyvää vappua, kevättä ja kesää! Kerätään voimia pitämällä huolta itsestämme ja toisistamme – laitetaan hyvä kiertoon.

Avainsanat: Vappu, vaalit, metsäteollisuus, kotimainen ruoka, työ, yrittäjyys, kestävä talousajattelu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini