Hallitusjumista ratkaisuihin Aino Kanniainen

 Edellisessä kirjoituksessani ennakoin ydinjumia, joka lopulta tuli kuin tulikin. Lienee syytä avata terapiamaailmasta tuomani käsite. Kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa toimivat tietyt lainalaisuudet. Miksi ei hallitusneuvotteluissakin, joissa jos missä tarvitaan neuvottelutaitoa ja eri näkemysten rakentavaa yhteensovittamista? Ydinjumi tarkoittaa vuorovaikutuksen lukkiutumista tilanteeseen, jossa kumpikin osapuoli koettaa saada oman viestinsä perille tulkiten samalla toisen viestin omaa sanomaa kumoavaksi.  Tällöin jäädään kehälle, josta on vaikea päästä pois. Mitä pidemmälle tilanne jatkuu, sen toivottomammalle alkaa tuntua. Ulospääsyyn ja eheyttävälle tielle pääsemiseen tarvitaan yleensä ulkopuolista neutraalia auttajaa. Ydinjumin avautumisen edellytyksenä on molempien osapuolten sitoutuminen ja halu pysähtyä kuuntelemaan, mitä syvempiä arvoja ja tarpeita toisen näkökulman taustalla on.  Mitä ihmeitä tapahtuukaan kun syyttelystä siirrytään arvostavaan keskusteluun? Lopulta molemmat voivat todeta, että mehän ajattelemme loppujen lopuksi hyvin pitkälti samalla tavalla tai voimme ainakin hyväksyä toisen erilaisen näkökulman.

Ydinjumi hallitusneuvotteluissa? Kokoomuksen ja SDP:n neuvottelujen ja luottamuksen katkeaminen.  Pitkään jatkuneet neuvottelut enteilivät vakavia periaatteellisia näkemyseroja.Uskon molempien puolueiden taustalla olleen vilpittömän tahdon löytää toimiva yhteistyö. Miten lopulta talouden tasapainottaminen ja kansalaisten eriarvoistumisen tai heikoimmista huolen pitäminen alkoivat näyttää toistensa vastakohdilta? Lopultahan molempia tarvitaan suomalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen.

Kataisella hallitustunnustelijana alkavat olla vaihtoehdot vähissä. Seuraavan siirron tulisi onnistua tai edessä on hallitustunnustelijan vaihtaminen. Keskustaa on jo pyydetty mukaan. Vaakakupissa ovat äänestäjien tahto muutokseen ja vaalitappio. Oikeudenmukaisuuden nimissä Perussuomalaisten paikka olisi hallituksessa ennen Keskustaa. Mutta voiko heti alkuunsa neuvotteluista irtautuneiden Perussuomalaisten ja Kokoomuksen välille olla enää rakennettavissa luottamusta? Millainen siirto hallitusneuvotteluissa seuraavaksi johtaisi koko Suomen kannalta toimivaan ratkaisuun?  Äänestäjille ei saa tulla kuvaa, että mikään ei muutu ja että heidän yli kävellään kuitenkin. Tällainen asetelma nostaisi turhautumista ja toisaalta entisestään protestimielialaa.

Kokoomuksen peesaajaksi Keskustan ei pidä lähteä. Mutta seuraavin ajatuksin Keskusta voisi harkita vastuullista mukaantuloa. Keskustan on tuotava selkeästi sanomansa esille. ALV nostoon ei pidä lähteä eikä perheiltä saa taipua leikkaamaan. On nähtävä päätösten vaikutukset syvemmälle eikä mittarina saa olla vain, miltä talousluvut saadaan näyttämään. Peräänkuulutan neuvottelijoiden välille arvokeskustelua eli syvemmälle menevää keskustelua, mitä talouslukujen taustalla olevat asiat ovat ja miten ne vaikuttavat pidemmällä aikavälillä ihmisten selviytymiseen.  Tarvitaan viisautta, harkintaa ja sanoman tuomista ymmärrettävällä kielellä esille. Nämä asiat mielessä ja esillä, Keskusta pärjää hallituksessa olkoonpa siellä sitten Kokoomus, SDP tai Perussuomalaiset ja / tai muut kumppaneina. Maa tarvitsee toimivan hallituksen.