Kansanedustajan roolista ja tehtävistä Aino Kanniainen

Keskiviikko 13.4.2011 klo 9.46 - Aino Kanniainen

Vaaleihin on enää neljä yötä. Viimeiset viikot ovat olleet tiiviitä ja paljon olen ollut ihmisten parissa. Mikä ihmisiä puhututtaa ja mietityttää?

Osalle Eu- tukipaketit ovat se tärkein keskustelun aihe ja toisille energiaan ja verotukseen liittyvät asiat. Asioita, jotka ovat merkityksellisiä ja joihin uusi eduskunta joutuu heti ensi töikseen paneutumaan. Edessä siis isoja ja vastuullisia päätöksiä, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen ja konkretisoituvat lopulta jokaisen suomalaisen arkitasolle. Päätöksenteossa on tiedostettava tavoite, asiaan liittyvät uhat, mahdollisuudet ja kauaskantoiset seuraukset eri tahoille. Monelle omaa ehdokasta etsivälle on ollut tärkeää kuulla myös, miten ehdokas aikoo viedä lapsiperheiden, opiskelijoiden, yrittäjien tai ikääntyvien asioita eteenpäin. Huomaan myös, että ehdokkaan arvot ovat yksi tärkeä peruste, kenelle äänensä lopulta antaa.

Olen pohtinut paljon kansanedustajan tehtävää ja roolia. Kansanedustajan tulee pystyä katsomaan laajoja kokonaisuuksia koko Suomen näkökulmasta. Mitä suuria haasteita on edessä maailmanlaajuisesti ja miten pienenä maana niihin vastaamme. Lisäksi Kansanedustaja on oman alueensa edustaja ja edunvalvoja. Jos kansanedustaja ei vie oman alueensa asioita eteenpäin, niin kuka sitten. Pohjois-Savossa tulee pystyä näkemään koko Pohjois-Savo kokonaisuutena, jossa eri alueilla Ylä-Savolla, Kuopion ja Varkauden seuduilla on omat erityispiirteensä, vahvuutensa ja haasteensa. Lisäksi kansanedustajan tulee aluepoliittisten tehtävien lisäksi nähdä elinkeinopolitiikan erilaisia painotuksia ja tarpeita. Jotta alueella on työtä ja työpaikkoja. Elinkeinoelämän laaja-alaisuus on rikkaus. Suurista yksiköistä pk- yrityksiin ja aina yhden tai kahden hengen yrityksiin. Maaseutuelinkeinoja unohtamatta.

Kansanedustajan tulee olla myös ihmisten arjen tasolla ja pystyä sovittamaan suuret yhteiskuntapoliittiset linjaukset yksittäisen ihmisen tasolle. Kansanedustajuus on ihmisten asialla olemista. Silloin keskusteluun nousevat ne arkipäivän elämään vaikuttavat asiat kuten lasten kotihoidon tuen suuruus, kuntalisä, lapsiperheiden kotipalvelu, päivähoito, luokkakoot, nuorten asiat, työelämään ja yrittäjyyteen liittyvät kysymykset, miten perheelle jää aikaa ja miten perhe jaksaa, sosiaalietuuksien yhteensovittaminen, terveyspalvelujen saatavuus, eläkkeen riittävyys, toimeentulo, omaishoitoon liittyvät kysymykset jne. Tärkeitä asioita kaikki. Suomen hyvinvointi ja tulevaisuus rakennetaan ihmisten arjen hyvinvointia vahvistamalla.

Monet epäilevät, että yksi kansanedustaja ei paljoa saa aikaan. Totta. Yksin asioita ei viedä eteenpäin. Uskon kuitenkin yhdenkin kansanedustajan mahdollisuuksiin vaikuttaa, mikäli muistaa pitkäjänteisyyden, luotettavuuden, asia-linjalla pysymisen, toisten arvostamisen ja ennen kaikkea yhteistyön merkityksen.  Perhosensiipiefektin mukaan pienet asiat voivat johtaa suuriin asioihin. Muistetaan siis, että Suomen hyvinvointi rakennetaan arjen teoilla. Tehdään se yhdessä!

Pohdintaa demokratiasta ja kansanedustajuudesta

Keskiviikko 9.3.2011 klo 9.47 - Aino Kanniainen

Sain olla 7.3.11 mukana kuntaministeri Töllin kiertueella Nilsiässä, Juankoskella ja Kaavilla.

Tapani Tölli puhui vahvaa asiaa demokratian merkityksestä. Ei ole pienestä asiasta kysymys silloin kun ihminen kirjoittaa numeron äänestyslippuun. Silloin annetaan valtakirja toiselle edustaa ja hoitaa omia ja yhteisiä asioita. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä – tätä on demokratia. Suomen kansanvallan ja demokratian symboliksi on rakennettu 1920 - luvulla graniitista eduskuntatalo. Jyhkeä symboli Suomen kansalle tärkeästä arvosta - kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Asiasta, jonka puolesta juuri nytkin soditaan Libyassa. Asia, jonka arvostusta  ja johon luottamusta haluan olla vahvistamassa.

Jo kansanedustajaehdokkaaksi valinnan olen kokenut luottamuksen osoitukseksi. Olen pohtinut kansanedustajan tehtävää ja kansanedustajille asetettuja usein ylisuuriakin odotuksia.

Moni on kysynyt, mitä lupaan ihmisille, mikäli tulen valituksi. Olen vastannut, että en lupaa pikavoittoja tai asioiden paranemista yhdessä yössä. Lupaan pitää esillä, puhua ja tehdä pitkäjänteisesti töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Suurperheen äidin elämänkokemus, mielenterveysalan ammatillinen asiantuntijuuteni ja monipuolisen työkokemukseni tuoma Arjen tuntemus ovat käytettävissä yhteisistä asioista päätettäessä. Yhteiskunnan hälytyssignaalit kuten lastensuojelun kysymykset, nuorten pahoinvointi, työuupumus ja perheväkivallan seuraukset näkyvät selkeästi mielenterveystyössä. Onneksi näen myös, mikä auttaa ihmisiä selviytymään ja miten työ näiden asioiden eteen kantavat hedelmää. Tätä haluan olla viemässä eteenpäin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämän voin luvata.

Valtion talouden haasteet ovat mittavat ja oman epävarmuuden luovat niin kansainväliset rahoitusmarkkinoiden heilahtelut kuin aluepolitiikan haasteet ja väestön ikääntyminen ja ennustettu työvoimapula.  Pidän tärkeänä vastuullista talouspolitiikkaa, joka herkällä korvalla huomioi myös inhimillisen puolen.  Ilman ihmisen äänen kuulemista paraskin talouspolitiikka on kovaa politiikkaa. Pakko toimii usein psykologisena jarruna ja mielekkyys toimii puolestaan kannustuksena. Talouspolitiikassa ei myöskään ole pahitteeksi olla mukana näkemystä, miten ihmisiä johdetaan psykologisesti kannustaen.

Asioita ei voi yksin päättää ja usein lopulliseen päätökseen täytyy hankkia paljon tietoa. Lopullinen päätös voi olla pitkänkin työn tulos. Tarvitaan kokonaisuuksien hahmottamista, pitkäjänteisyyttä, neuvottelutaitoja ja taitoa tehdä yhteistyötä niin omassa eduskuntaryhmässä kuin yli puoluerajojen.

Lähteminen kansanedustajaehdokkaaksi on lupaus lähteä hoitamaan yhteisiä asioita, mikäli valtakirja siihen tulee äänestäjiltä. Jokainen ääni on luottamuksen osoitus. Tämän muistaminen pitää mielessä, kenen asialla on.  Vaalityön tekeminen valoisalla mielellä on joka tapauksessa palkitsevaa.